Hanketiedot

 Heinäpaalit

HANKETIEDOT

Digipaali tehostaa rehupaalien elinkaaren hallintaa

Digipaali – tehokkuutta rehupaalien elinkaaren hallintaan -hankkeessa parannetaan rehupaalien seurantaa ja hallintaa. Paalien merkinnässä ei ole aiemmin pohdittu digitaalisten menetelmien antamia mahdollisuuksia paalien yksilökohtaiseen merkintään. On ajateltu, että paaliryhmät tai -erät voidaan erottaa toisistaan eri väristen kääremuovien ja muutamiin paaleihin käsin tehtyjen spraymaalimerkintöjen avulla. Koska paali voi olla varastoituna jopa puolitoista vuotta ja esim. samalta peltolohkolta tehtyjen yksittäisten paalien välillä voi olla suuriakin eroja, paalin yksilökohtaisella merkinnällä ja laatuominaisuuksilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä paalien käytössä.

Digipaali-hankkeen työryhmä kehittää RFID-tunnistetta, jollaisella jokainen paali varustetaan paalauksen yhteydessä. Tunnisteesta voidaan lukulaitteella myöhemmin tarkistaa paalia koskevat tiedot, kuten paalaushetken säätila ja GPS-tieto. Paaliluettelo ja paalin pudotuspaikka kartalla ovat nähtävissä esimerkiksi tabletilla heti paalauksen jälkeen. Paaliluettelosta on mahdollista tulostaa erilaisia raportteja. Paalaajan merkitsemät laadultaan poikkeavat paalit (esim. säilöntäaine loppu, erityisen märkä, multainen) on kartalta poimittavissa erilleen priimalaatuisista. Paalit voidaan integroida tilansuunnitteluohjelmistoon, jolloin jokaiselle paalille tulee kyseisen peltolohkon perustiedot, viljelyhistoria, lannoitus ja satotiedot. Kun paaliin liitetään vielä analysoitu kemiallinen koostumus tai arvio siitä, ruokinnan suunnittelun varmuus lisääntyy merkittävästi.

Paalien parempi seuranta auttaa paalien laadunhallinnassa sekä varastoinnin että kuljetusten suunnittelussa. Paalien digitalisoiminen mahdollistaa itse paalien, mutta myös paalausmuovin kaupan ja kierrättämisen aikaisempaa helpommin. Hankkeessa pilotoidaankin myös paalien ja paalausmuovin kauppapaikkaa, paalipörssiä.

Mitä tietoja paalitunnisteen alle voidaan kerätä

Tunnisteeseen voidaan liittää esimerkiksi:

  • paalin paino ja arvio paalin kuiva-ainepitoisuudesta (riippuen paalaimen ominaisuuksista)
  • paalauspäivä, kellonaika, yleissäätila (lämpötila, kosteus, tuuli)
  • lohkotiedot (liitetään paaliin GPS-tiedon perusteella)
  • keruupaikka (GPS-tieto, polku – kun tiedetään karhon leveys)
  • laskennallinen arvio satotiedosta (perustuen GPS-polkuun, josta paali on kerätty)
  • niittokerta (säilörehua tehdään 3 kertaa kasvukaudessa, kuivaa heinää 1-2 krt ja olkea 1 krt)
  • lannoitus (lohkotiedon takana)
  • kasvilaji (lohkotiedon takana)
  • nurmivuosi (lohkotiedon takana, milloin nurmi perustettu)

Kun paalitietoa kerätään useamman vuoden ajalta, käyttäjälle muodostuu aikaisempaa paremmat mahdollisuudet suunnitella paalien käyttöä. Paalivaraston tilanne pysyy automaattisesti ajan tasalla, sillä paalit tunnistetaan ja poisluetaan varastosta myös navetalla esimerkiksi kuormaimessa olevalla lukulaitteella.

Ruokinnan suunnittelu varmentuu

Aikaisempaa tarkemman ja yksilökohtaisen paalidatan kerääminen ja hyödyntäminen parantavat paaliruokinnan suunnittelua. Heikkolaatuiset paalit voidaan poistaa rehuresurssista jo suunnitteluvaiheessa. Yhdistämällä paalitieto ja käytettävissä olevien muiden rehujen koostumustieto päästään aikaisempaa tarkempaan ruokinnan suunnitteluun ja karjan tuotantopotentiaali voidaan hyödyntää paremmin. Ohjelmiston avulla voidaan tehdä tuotantovuodelle paalien käyttösuunnitelma, joka tuottaa parhaan mahdollisen tuotoksen käytettävissä olevien muiden rehujen ja karjatiedon kanssa.

Hankkeen nimi, kesto ja rahoittaja

Digipaali – tehokkuutta rehupaalien elinkaaren hallintaan.

Kesto: 1.1.2018–31.12.2020.

Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hanketta hallinnoi ja johtaa HAMK Bio tutkimusyksikkö. Toteuttajina ovat HAMK Bio, Tech ja Smart tutkimusyksiköt sekä Luke. Hanke on yksi kahdestatoista Suomessa toimivasta EIP-innovaatiohankkeesta ja osa EU:n EIP-AGRI verkostoa.

Hankkeen kohderyhmät

Digipaalin ensisijaisia kohderyhmiä ovat paalien käyttäjät, paalausurakoitsijat ja paalainten valmistajat. Välillisinä kohderyhmiä ovat paalien elinkaareen liittyvät muut toimijat kuten sidontamuovien ja säilöntäaineiden markkinoijat sekä biokaasu- ja lämpöyrittäjät.

Tutkimus ja kehitystyössä mukana

Hämeen ammattikorkeakoulu

Hämeen ammattikorkeakoulu on opetus-, tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio. HAMKin yksi vahvimmista osaamisalueista on luonnonvara-alan koulutus sekä siihen kytkeytyvä tutkimus. HAMK on hankkeen vastuullinen toteuttaja.

 

LUKE

Luonnonvarakeskus (LUKE) on tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tekee työtä luonnonvarojen kestävän käytön ja biotalouden edistämiseksi. Lukessa työskentelevät tutkijat ja asiantuntijat tuottavat uusia ratkaisuja suomalaisen biotalouden kestävään kehittämiseen ja uusien elinkeinojen edistämiseen.

 

Lisäksi viljelijöitä Kanta-Hämeestä